no päivä on mennyt taas syömättä. ahistaa. koko ajan on sellainen tunne et huomisessa palaverissa minut lytätään täysin ja sanotaan etten pääsekkään hoitoon. sanotaan et mun pitää pärjätä pelkällä polilla. mä tiedän et se ei riitä. ei enää. tarviin paljon enemmän apua. siksi haluan sinne hoitoon. haluan taas oppia syömään ja nauttimaan siitä. saada edes yksi pala suusta alas( ilman et kulutan tai oksennan sen) mut mä tiedän ja oon varma et kukaan ei välitä. niille on ihan sama. no mut oon ehkä hullu mut jos ne ei auta niin mul ei ole mitään väliä syönkö enää. sit en enää edes jaksa yrittää. en jaksa nyt kirjoittaa enempää, koska ahistaa ja huippaa pahasti, mut päivittelen taas myöhemmin.