tiistai 25. lokakuuta 2011

itken taas kuin mikäkin vauva. joo polilta soitettiin ja sanottiin et huomen ois sit lääkärin aika. ne on miettiny sitä et voisin ehk mennä takasin osastolle ja olla siel hiukan kauemmin. pelkään vaan et nyt ne sit päättää etten voi asua enää kotona ja et joudun takaisin laitokseen. sinne en meinaan mene. nii ja pyörryin eilen illalla kun olin menossa hakemaan nenäliinoja. niin ihana nuhani. ahistaa. ja sit kun e tiedä minkälaista siel nykyään on ja miten ne suhtautuu tälläseen läskipaskaan.
juu. polilt soitettiin ja sit ne kysy vointia ja kerroin et oon pyörtyilly ja en ole syönnyt. pyysin sit päästä tskasin osastolle, koska siel ne vois oikeesti ehkä auttaa. no mulle oli sit varattu huomiseksi klo 14 lääkärin aika, josssa keskustellaan osastohoidosta. aloin sit itkee ja itkin ja sanoin et oikeesti mie haluun osastolle et tästä ei tuu mitän enää. kaikki kärsii ja erityisesti minä. mä en psyty enää syömään. sit se sano et sen mielestä mä tarviin muutakin apua nyt. et ainakin mitä mä ymmärsin niin sen mielestä mun on hyvä mennä vähäksi aikaa osastolle. ja mä tarviin sitä. mä en kestä enää kauan. sit jos oikeesti nyt ne päättää etten tarvi osastoo niin en tiedä mitä teen.
mut en mä silti minnee nuorisootii,kuntoutuskotii tai lastenkotii haluu. kyl ´mie kotona voin olla ja mun on hyvä olla, jos ensin saan apua siihen et opin syömään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti